torstai 6. tammikuuta 2011

Viimeistä viedään.

Noniin, nyt on viimeisten virkkeiden aika. Joulu meni mukavasti, vaikkei ollutkaan lunta. Aattoillan vietin saksalaisen Jennyn ja ranskalaisen Paulinen luona. Syötiin kolmistaan hyvää ruokaa ja juotiin viiniä ja tietty glögiä. Joulupäivänä koin kreikkalaisen joulun, kun sain kutsun Dimitran mummolle perhepäivälliselle. Pöytä oli ruokaa notkollaan, eikä mitään suomalaisia laatikkohässäköitä, vaan tietty fetaa, salaattia ja muuta herkkuherkkua! Tapanina olin jälleen Jennyn ja Paulinen luona. Mukava, erilainen joulu.

Eero tuli 27.12 maanataina. Mahtavaa! Ollaan otettu tää aika melko rennosti: nukuttu ja syöty paljon! Ollaan tietty käyty museoissa ja kiertämässä pakolliset nähtävyydet. Eeron koulukaveri, kreikkalainen Dimitris on myös lomilla täällä, koska on Ateenasta kotoisin. Ollaan hengailtu yhdessä muutaman kerran ja maanantaina oltiin yötä Dilesissä, Dimitriksen perheen mökillä. Sielläkin tietty syötiin hyvin ja istuttiin rennosti iltaa takkatulen ääressä. Lepposaa. Uus vuos vietettiin vaihtarityttöjen kotona lepposissa merkeissä, tietty syöden ja juoden :) Sain tietty kokea vielä viimeisen yllätyksen kämpänkin suhteen ja se johti siihen, että lähdettiin sieltä eilen kamoinemme lätkimään. Onneksi tunnen myös ihania ja ystävällisiä kreikkalaisia ja yöpaikka järjestyi Dimitran kaverilta. Dimitris lupaili myös kyytiä lentokentälle, joten ei yhtään pöllömpää.

Viime viikkoina on tuntunut, että mun on jo aikakin tulla kotiin. Kokemus on ollut mahtava ja oon tavannut ihania uusia ihmisiä ja voisin kirjottaa kuluneista kolmesta kuukaudesta kirjan, sen verran hulluja juttuja on tapahtunut! Veikkaan, että Suomi on mun mielenterveyden kannalta mulle sopivampi maa asua :P Kaikkea hullua en ole edes lähteny tänne kirjottamaan, joten tulkaa kysymään jos kiinnostaa tietää, hah! Ensimmäisenä kotona on edessä tän kreikkalaisen mahapötsin karistus (sitä se fetan syöminen teettää) ja kunnon kohotus (kolmen kuukauden aikana ei yhtään urheilua satunnaista "jalkapallonpeluuta" lukuunottamatta). Hiukka jännittää, kun tiiastaina pitäis mennä jo ohjaamaan jumppaa..veikkaan, että kuolen. Matkalaukkukin painaa ihan liikaa ja laitoin äitin ja iskän mukaan jo 8 kiloa..sekin vähän jännittää! Kouluun paluukin jännittää..ei oo kauheena motivaatiota opiskella, kun täällä se on ollut niin rentoa ja helppoa. :P Päätin myös jatkaa kreikan opiskelua ja tunnit alkaa keskiviikkona, se on aika kiva juttu.

Kyllä mä sanoisin, että vaihto, oli se sitten kolme kuukautta tai vuoden, on tosi kannattava juttu. Se opettaa itsenäisyyttä ja avaa silmiä vähän eri tavalla. Mä ainakin nään myös Suomen nyt ihan eri tavalla :) Vaikka en ikinä muuttais Kreikkaan asumaan, mulla tulee sairas ikävä tätä ruokaa, vilkasta elämää kaupungilla ja ennen kaikkea näitä ihmisiä ketä oon tavannu! Ne kreikkalaiset ketä tunnen, on maailman ystävällisimpiä ja reiluimpia ketä tiedän. Mutta on mulla kyllä jo ikävä mun Emmaa ja mun kavereita ja mun kotia, jossa on suihku, josta tulee rajattomasti lämintä vettä! Siellä on myös kunnon keittiö, lämmitys eikä vessanpönttö hajoo käsiin!

Ehkä sitten kun kitisen kotona pakkasta ja tylsyyttä, tuun lukemaan tän tekstin uudestaan :P Anyways, kohta nähdään murukat! Over and out.